Islanninhevonen

Islanninhevonen on yksi maailman vanhimmista hevosroduista. Noin tuhat vuotta sitten viikingit toivat valloitusmatkojensa saaliina Islantiin hevosia Skandinaviasta ja Englannista. Voi olettaa, että heille kelpasivat vain parhaimmat yksilöt. Islannin kylmissä ja ankarissa olosuhteissa selvisivät vain sitkeimmät ja vahvimmat. Siitä lähtien islanninhevosta on jalostettu täysin puhtaana rotuna, koska yhdeksännellä vuosisadalla Islantiin määrättiin laki, joka kielsi hevosten ja myös muiden eläinten tuonnin Islantiin. Laki on voimassa vielä tänäkin päivänä.

Islanninhevonen on pienikokoinen, keskimääräisesti säkäkorkeudeltaan 135 cm, kokoonsa nähden vahva ja monikäyttöinen ratsu. Islanninhevosessa on ison hevosen ominaisuudet pienessä pakkauksessa. Islanninhevonen kasvattaa talveksi huomattavan paksun talvikarvan, joka on erittäin säänkestävä. Kesäisin islanninhevosella on kuitenkin samanlainen lyhyt turkki kuin muillakin hevosroduilla. Rodussa esiintyvät kaikki hevosilla tunnetut värit. Islanninhevonen on luonteeltaan herkkä, nöyrä, rohkea ja rauhallinen. Yksilöeroja on tietysti myös tässäkin rodussa. Käyttötarkoituksesta riippumatta islanninhevosen tulee olla yhteistyöhaluinen, iloinen, eteenpäinpyrkivä ja kevyt ratsastaa.


Islanninhevoset kasvatetaan laumoissa, joissa varsat oppivat sosiaalisia taitoja ja auktoriteetin kunnioittamista sekä saavat purkaa energiaansa leikkiin toisten varsojen kanssa. Vaikka ne tällä tavoin kasvatetaan puolivilleinä varsa-ajan, tulee niistä juuri laumaelämään sopeutumisen myötä nöyriä hevosia käsitellä. Islanninhevonen ei tule kovinkaan riippuvaiseksi ihmisestä, toisen hevosen seurasta kylläkin. Tästäkin huolimatta ne oikein käsiteltyinä pyrkivät toteuttamaan kaikki isäntänsä toiveet mitä vaatimattomammin ja nöyrimmin. Islanninhevonen kehittyy alkukantaisuutensa vuoksi huomattavan paljon hitaammin kuin pitemmälle jalostetut ja jalommat hevosrodut. Ne ovat myös vastaavasti hyvin pitkäikäisiä ja hyvän terveytensä johdosta säilyvät käyttökuntoisina pitkään.

Islanninhevonen erottuu muista ratsuhevosroduista askellajiensa perusteella. Muut eurooppalaiset ratsuhevosrodut osaavat kolme askellajia: käynnin, ravin ja laukan. Islanninhevosella on näiden lisäksi kaksi erikoisaskellajia: töltti ja liitopassi. Liitopassi on nopea kaksitahtinen askellaji, jossa saman puolen jalkapari käy maassa yhtä aikaa. Töltti on islanninhevosen tärkeimpiä ominaisuuksia ja sen suuren suosion salaisuus. Töltti on nelitahtinen askellaji, jossa jalat liikkuvat samassa järjestyksessä kuin käynnissä. Töltissä ei ole lainkaan liitovaihetta, ja hevosella on aina vähintään yksi jalka maassa. Töltti onkin ratsastajalle erittäin mukava istua ja pehmeässä töltissä on helppo ratsastaa pitkiäkin matkoja. Nopeudeltaan töltti voi olla mitä vain hiukan käyntiä nopeammasta reippaan laukan tempoon.

Islanninhevosen tulisi saada olla ulkona mahdollisimman paljon. Usein niitä pidetäänkin pihattotarhoissa ja ulkokarsinoissa, joissa ne itse saavat valita ulkonaolon ja sääsuojan väliltä.

Islanninhevosia on Suomessa alle 3000. Hevosia sekä tuodaan Islannista ja muualta Euroopasta että kasvatetaan Suomessa.